Ohjeista ja oppaista hyötyä monipuolisesti
Oppaita-sivuille kootaan hyödyllistä tietoa sisältäviä ohjeita, selvityksiä ja julkaisuja, joiden toteuttamisessa Julkisivuyhdistys on ollut mukana tai koordinoinut niihin liittyviä tutkimus- ym. hankkeita.
Oppaat ja ohjeet palvelevat monipuolisesti sekä ammattilaisia että maallikoita, esimerkiksi kiinteistön korjaamista suunnittelevia asunto-osakeyhtiöitä.
Keskeinen opas on JUKO-ohjeistokansio julkisivukorjausten läpivientiä varten. JUKO-ohjeisto sisältää muun muassa tyypillisen julkisivukorjauksen kuvauksen asunto-osakeyhtiön näkökulmasta.
***
Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimukseen uusi ohje
Vaurioitunutta saumalaastia massiivitiilimuurissa. Kuva: Saint-Gobain Finland Oy Weber.
Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmän MuRaKu-projektissa on tuotettu uusi ohjeistus muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksen toteuttamiseksi. Lisäksi loppuvuoden aikana on valmistumassa tilaajan ohje, jossa muuratun tai rapatun kiinteistön omistajia tai edustajia opastetaan, mitä kuntotutkimukselta tulee osata vaatia ja miten eri tarjouksia voi verrata.
Lue ohjeen laatimiseen liittyvä artikkeli tästä.
***
Ohje muurattujen ja rapattujen julkisivujen tutkimiseksi valmis
Julkisivuyhdistyksen käynnistämän Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus -hankkeen lopputuotos on valmistunut ja julkaistaan elokuussa Betoniyhdistyksen by-kirjasarjassa niin pehmeäkantisena kuin e-kirjanakin! Ohje käsittelee muurattujen julkisivurakenteiden ja niin kovalle alustalle kuin lämmöneristeiden päälle toteutettujen rappausten kuntotutkimuksia. Muuratuille rakenteille ei ole aiemmin kuntotutkimusohjetta ollut, kovalle alustalle tehtyjen rappausten edellinen ohjeistus oli vuodelta 1998 ja eristerappauksien kuntotutkimusohje julkaistiin kaksi vuotta sitten JSY:n ErVaKu-hankkeessa. Siten tarve kyseiselle julkaisulle oli suuri.
Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkijan tulee tuntea tutkittavat rakenteet, niiden tyypillisimmät vauriot ja rasitustekijät sekä korjausmenetelmät. Muurattujen rakenteiden tunteminen on oleellista usein myös rapattuja julkisivuja tutkittaessa, sillä alusrakenteena on usein muuraus. Muuratuissa raketeissa kuntotutkijan tulee erityisesti tuntea kuorimuuri- ja massiivirakenteiden erot ja rapatuissa julkisivuissa eri alustoille toteutettujen ratkaisujen erot. Julkaisussa onkin käyty kuntotutkimusmenetelmien lisäksi kattavasti läpi rakenteiden historiaa ja eri rakenteille tyypillisiä vauriomekanismeja.
Julkaisu toimii ohjeena muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkijoille ja kuntotutkimuksen tilaajille. Se antaa sekä antaa tarvittavat perustiedot kyseisten julkisivurakenteiden kuntotutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja tilaamiseen.
Lisätietoja julkaisusta: toni.pakkala@tuni.fi
Kuva 38: Rappausnäytteen otto porakoneeseen asennettavalla timanttiporakärjellä.
(Kuvan lähde: Eristerappausjärjestelmien kuntotutkimusohje)
Ohje eristerappausjärjestelmien
kuntotutkimuksen toteuttamiseen
Eristerappausjärjestelmien käyttö rakennusten julkisivumateriaalina on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Näillä järjestelmillä tarkoitetaan taustaan kiinnitetyn lämmöneristeen päälle tehtyjä paksu- ja ohutrappaus-eristejärjestelmiä.
Viime aikoina n. 10…15 vuotta vanhoissa eristerappausjärjestelmissä on havaittu paikoin runsasta vaurioitumista. Vaurioitumista on todettu sekä ohut- että paksurappaus-eristejärjestelmänä toteutetuissa julkisivuissa.
Vauriot ovat alustavien havaintojen perusteella osin työvirheistä johtuvia ja osin ympäristöolosuhteiden aiheuttamasta rasituksesta johtuvia.
10-15 vuotta vanhojen rappauksien teoreettinen käyttöikä on vasta noin puolessa välissä tai sen alle. Käyttöiän jääminen lyhyeksi vaikuttaa selvästi ratkaisun elinkaarikustannuksiin etenkin, kun järjestelmän tiedossa olevat korjausratkaisut ovat vähissä.
Toisaalta eristerappausjärjestelmien ohjeistus ja järjestelmistä käytössä ollut tutkimustieto on ollut vähäistä kohderyhmänä olevien rappausten valmistusajankohtana, 2000-luvun alussa.
Kuntotutkimuksille yhtenäinen ohjeistus
Eristerappausjärjestelmien kuntotutkimuksia on toteutettu jo pitkään, mutta yhtenäistä ohjeistusta kuntotutkimuksen toteuttamiseen ei ole ollut. Tämä kuntotutkimusohje on toteutettu Julkisivuyhdistyksen vetämän Eristerappausjärjestelmien vaurioituminen ja kuntotutkimusmenetelmät (ErVaKu) –projektin pohjalta.
Sen projektin lopputuotoksena syntyi tekn. kand. Antti-Matti Lembergin diplomityö ”Eristerappausjärjestelmien vauriomekanismit ja kuntotutkimusmenetelmät”. Kuntotutkimusohje on tehty kyseisen työn pohjalta Rakennustuotteiden Laatu Säätiö SR:n rahoituksella.
Ohje on kirjoitettu Tampereen yliopiston Rakennustekniikan yksikössä. Sen on kirjoittanut Antti-Matti Lemberg ja kirjoitustyötä ovat ohjanneet Jukka Lahdensivu, Arto Köliö ja Toni Pakkala. Lopullista ohjetta ovat kommentoineet myös ErVaKu-projektin ohjausryhmän jäsenet.
Ohje valmistui vuoden 2019 loppupuolella.
Eristerappausjärjestelmien kuntotutkimusohje – lataa TÄSTÄ.
Navigoi
