Aikaa kestäviä tutkimuksia
Julkisivuyhdistys – JSY ry koordinoi julkisivuja ja rakentamista koskevia tutkimushankkeita ja -projekteja ja tuo esille myös muiden toimijoiden tuottamaa tietoa. Yhdistys on julkaissut yli 25 toimintavuotensa aikana lukuisan joukon aikaa kestäviä, julkisivualan kehitystä tukevia tutkimuksia.
• Matti Eronen esittää Metropolia Ammattikorkeakoululle tekemässään opinnäytetyössä eristerappausjärjestelmien tyypillisten vaurioiden korjausmenetelmiä.
”Näistä esiin nostetuista vauriokohdista ja detaljeista voi olla hyötyä rappausjärjestelmiä kehittäville materiaalivalmistajille, kuntotutkijoille, suunnittelijoille sekä kohteiden toteutuksesta vastaaville urakoitsijoille ja valvojille”, Matti Eronen toteaa.
7.5.2020 hyväksyttyyn opinnäytetyöhön pääset tästä:
• Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä työskentelevä ja Julkisivuyhdistyksen puheenjohtajan toimiva Toni Pakkala pureutui väitöstutkimuksessaan siihen, miten ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen.
Tutkimus on maailmanlaajuisesti uraauurtava, sillä vaikka ilmastonmuutokseen sopeutumistutkimuksia on tehty runsaasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ne ovat keskittyneet pääsääntöisesti uudisrakentamiseen, rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan tai yksittäisiin vauriomekanismeihin.
14.2.2020 tarkistettuun väitöskirjaan pääset tästä:
• by 64 Tuulettuvat julkisivut -ohje päivitetään – Tutkimushanke käynnissä.
Tiedote 22.4.2020
Suomen Betoniyhdistyksen julkaisu by 64 Tuulettuvat julkisivut tullaan päivittämään vuoden 2020 aikana Julkisivuyhdistyksen toimesta. Hankkeeseen toivotaan mukaan asiantuntijuutta niistä yrityksistä, jotka toimivat tuulettuvien julkisivurakenteiden parissa. Lue lisää…
• Eristerappausjärjestelmien vauriomekanismit ja kuntotutkimusmenetelmän – ErVaKu-hankkeeseen liittyvä Antti-Matti Lembergin diplomityö on nyt valmis, lokakuu 2019.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eristerappausjärjestelmien käyttöikään vaikuttavat tekijät, kuten tyypillisimmät vauriomekanismit, rasitustekijät, materiaalien säilyvyysominaisuudet, laatuvaatimukset ja rakenteiden riskikohdat, sekä kuntotutkimusmenetelmät ja yleisimmät vauriot Suomessa.
Antti-Matin Lembergin diplomityö on luettavissa ja ladattavissa Tampereen yliopiston sivuilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906152022
• Julkisivun metamorfoosi: rakennuksen muuttuvan hahmon arvo – Tino Toivonen, Oulun yliopisto arkkitehtuuri, diplomityö 2019.
Diplomityössä tarkastellaan julkisivun metamorfoosia ja rakennuksen ajassa muuttuvan hahmon arvoa. Aihetta käsitelllään estetiikan perusteiden, arkkitehtuurin ajallisuuteen liittyvien kokemusten ja ajallisuuteen keskittyneiden estetiikkasuuntausten kautta.
Lisäksi siinä tuodaan esiin tapauksia, joissa ikääntyminen on huomioitu suunnittelun tasolla ja näkemys siitä, kuinka rakennuksen visuaalinen vanheneminen voitaisiin huomioida yleisesti julkisivua suunniteltaessa. Diplomityötä ovat tukeneet Julkisivuyhdistys r.y. ja Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Tino Toivosen diplomityöhön Julkisivun metamorfoosi pääset tästä:
• Korjausrappauskohteen toteutus osapuolten välisellä yhteistyöllä, suunnittelusta laastin valintaan ja toteutukseen, DI Joonas Hoikkalan diplomityö vuodelta 2017
Julkisivuyhdistyksen osittain rahoittamassa diplomityössä selvitettiin rappauksen toimintaa ja asioita, jotka vaikuttavat korjauksissa käytettävän laastin valintaan. Lisäksi selvitettiin asiantuntijahaastattelujen avulla eri osapuolien yhteistyön merkitystä korjausrappauskohteen onnistumiseen. Haastatteluiden pohjalta muodostettiin toimintamalli tilaajan käytettäväksi korjausrappauskohteissa.
Diplomityö on vapaasti ladattavissa osoitteessa: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/20875
• Lisäkiinnitystutkimuksen yhteenveto ja tulosten tarkastelu, Jani Humalajoen diplomityö vuodelta 2016.
Tutkimuksessa tutkittiin vanhojen betonisandwich-elementtien käyttäytymistä verhouskorjauksen jälkeen vaikuttavissa olosuhteissa ja pyrittiin selvittämään, missä tilanteissa vanha julkisivurakenne on tarpeellista lisäkiinnittää.
Tutkimuksen lopuksi esiteltäviä lisäkiinnikkeiden mitoittamiseen liittyviä yleisperiaatteita voidaan soveltaa kohderakennuksissa, joissa lisäkiinnittäminen on todettu kuntotutkimustulosten ja valitun korjausratkaisun perusteella tarpeelliseksi.
Diplomityön tiivistelmä http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201508271534
• Rantarakentamisen julkisivurakenteiden suunnittelun haasteita selvitettiin, Vesa Pajusen kandidaatin työ vuodelta 2012.
Rantarakentamisen julkisivurakenteiden suunnittelun haasteita selvitettiin Vesa Pajusen kandidaatin työssä. Kirjallisuustutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tietoa ja osaamista julkisivurakenteista merenrannan olosuhteissa.
”Suunnitteluohjeissa on huomioitu varsin paljon kovemman rasituksen vaikutuksia julkisivumateriaaleille ja julkisivun yksityiskohdille. Osaamista ja tietoa löytyy, jos sitä osaa hakea oikeasta paikasta,” Pajunen yhteenvedossa toteaa.
”Tämän kandidaatintyön keskeisin johtopäätös on, että merenrannan julkisivurakenteiden suunnitteluohjeelle on tarvetta yhä laadukkaampien julkisivurakenteiden saavuttamiseksi”, hän jatkaa.
• Raskaan julkisivukorjauksen vaikutus betonielementtikerrostalon ilmaääneneristykseen vuodelta 2011.
Jaakko Koskisen Tampereen teknillisessä yliopistossa Rakennustekniikan koulutusohjelmassa valmistunut diplomityö, jossa on selvitetty raskaan julkisivukorjauksen vaikutusta betonielementtirakenteisen kerrostalon ilmaääneneristykseen. Tarkasteltana oli korjauksen vaikutus julkisivurakenteiden rakennusakustiikkaan vaikuttaviin ominaisuuksiin.
• Stina Linne: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä vuodelta 2010.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toteutuneiden korjauskohteiden avulla, kuinka paljon julkisivujen lisälämmöneristys todellisuudessa vaikuttaa rakennuksen energiankulutukseen. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli selvittää julkisivukorjauksella saavutettava laskennallinen säästö ja verrata tätä toteutuneeseen energiankulutuksen muutokseen. Laskennallisen ja todellisen säästön eron tarkastelulla pyrittiin hankkimaan lisätietoja elinkaarikustannuslaskennan tarkkuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös muita julkisivukorjauksen vaikutuksia, esimerkiksi asumisviihtyvyyteen.
• Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa vuodelta 2008.
Ossi-Mikko Niemelän tutkimuksessa havaittiin, että tilaajat ja muut rakennushankkeiden osapuolet voivat kiinnostua talvelle ajoitetuista hankkeista vain, jos urakoitsijat tekevät laadullisesti ja kustannuksellisesti onnistuneita talvelle ajoitettuja urakoita.
Tutkimus osoitti, että talvitoteutusta kohtaan on ennakkoluuloja. Niiden poistamiseksi taloyhtiö on saatava motivoitua hankkeen ajoituksen muuttamiseen totutusta, jolloin urakoitsijat voivat osoittaa hallitsevansa myös talviolosuhteissa rakentamisen.
Tutkimuksen päätavoite oli löytää syyt julkisivukorjauksen talvitoteutuksen vähäisyyteen ja etsiä keinot talvitoteutushankkeiden määrän lisäämiseen sekä selvittää talviolosuhteiden vaikutukset betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaustapoihin.
• Betonielementtien mikrobiologinen toimivuus, vuodelta 1999.
Julkisivuyhdistys osallistui 1990-luvun loppupuolella silloisen yhdistyksen puheenjohtajan Matti Pentin koordinoimaan ’Betonielementtijulkisivujen mikrobiologinen toimivuus’ -tutkimusprojektiin (BETEM-projekti). Sen tarkoituksena oli selvittää betonielementtijulkisivujen eristetilassa esiintyvää mikrobikasvua ja sen vaikutuksia asuinkerrostalojen sisäilmaan. Tutkimuksessa olivat mukana TTKK:n Talonrakennustekniikan laboratorio ja Turun Yliopiston Aerobiologian yksikkö. Tutkimus alkoi vuoden 1997 alussa ja raportti valmistui vuonna 1999.
Navigoi
