Julkisivuyhdistyksen vierailu ympäristöministeriössä

16.1.2024

Julkisivuyhdistyksen perustajajäsen Petri Ahonen ja hallituksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen (keskellä) tapasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja Emma-Stina Vehmasen joulukuussa 2023.

Merkittävä keskustelunavaus korjausrakentamisen edistämisestä

Julkisivuyhdistyksen kannanotto ja ehdotus valtion takauksesta taloyhtiöiden halpakorkoisille lainoille korjausrakentamisen edistämiseksi sai myönteisen vastaanoton ympäristöministeriössä. Ehdotus oli kuitenkin vain yksi niistä toimenpiteistä, joita Julkisivuyhdistys on esittänyt kannanotossaan valtion toimenpiteiksi korjausrakentamisen edistämiseksi.

Julkisivuyhdistyksen näkemyksiä toivat esiin hallituksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen ja lähivuosina 30 vuotta täyttävän yhdistyksen perustajajäsen ja hallituksen jäsen Petri Ahonen tapaamisessa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja Emma-Stina Vehmasen kanssa 8.12.2023.

Keskusteluissa sivuttiin myös mahdollista Euroopan investointipankin takausmenettelyä, jolla voitaisiin helpottaa energiatehokkuusinvestointeja sekä asunto-osakeyhtiöiden parantamiseen tarkoitetun takauslainan lainsäädännöllistä kehittämistä peruskorjaamisen edistämiseksi rakennuskannassa.

Rakentamisen sääntelystä  Julkisivuyhdistys on esittänyt kannanotossaan, että valtio tukisi taloudellisesti korjausrakentamista. Valtion tulisi myöntää taloyhtiöille esimerkiksi avustusta julkisivujen energiakorjauksiin ja lisä- ja täydennysrakentamiseen sekä taata halpakorkoisia lainoja.

”Olemassa olevasta rakennuskannasta on kannustettu pitämään huolta erilaisten avustusten avulla, jotta rakennukset saadaan pidettyä turvallisina ja toimivina sekä kehitettyä energiaa säästäviksi. Samalla on autettu niin epävarmuudessa eläviä taloyhtiöitä ja kiinteistönomistajia kuin edistetty työllisyyttäkin”, yhdistyksen kannanotossa muistutetaan.

Valtion talouteen kohdistuvat säästöpaineet vaikuttavat Emma-Stina Vehmasen mukaan ympäristöministeriössäkin kovin: – Haluamme helpottaa rakentamista, mutta helpotus on tarkoitus tuoda esimerkiksi sääntelyn keventämisen kautta. Näin ei lisätä valtion kustannuksia, mutta voidaan madaltaa yritysten ja kotitalouksien kustannuksia merkittävästi. Aikaisempien vuosien kaltaisiin korjausavustuksiin ei ole Vehmasen mukaan nyt mahdollisuuksia.

– Me kuitenkin seuraamme tiiviisti tilannetta ensi vuoden aikana ja katsotaan, muuttuvatko arviot jossakin kohtaa vuotta.

Uusia keinoja rasittamatta valtion taloutta

– Meidän kannanottomme keihäänkärkenä ovat olleet myöskin nämä avustukset, mutta erityisesti valtion takaus taloyhtiöiden lainoille olisi hyvä keino. Pankit ovat tällä hetkellä tosi tarkkoja ja vaativia lainoituksissaan, eivätkä kaikki taloyhtiöt välttämättä saa lainaa. Kysymys ei ole siitä, etteikö pankki saisi lainarahojaan takaisin, mutta jos taloyhtiö lähtee autioitumaan korjaamattomuuttaan, siitä lähtee liikkeelle erittäin negatiivinen kierre, Julkisivuyhdistyksen hallituksen jäsen Petri Ahonen muistutti.

Tähän näkökulmaan Emma-Stina Vehmasen toteamus valmistelutyöstä esimerkiksi Euroopan investointipankin takausjärjestelmän saamisesta keinoksi edistää rakennusalan toimintaa vaikutti myönteiseltä toimelta.

– Tällä hetkellä odotetaan, että investointipankin takausväline voisi tulla markkinoille keväällä, ehkä huhtikuussa. Siitä on ollut aikaisemminkin puhetta, mutta valmistelu on kestänyt pitkään. Kysymys olisi noin 700 miljoonan euron suuruisesta, taloyhtiöille, kotitalouksille ja yrityksille tarkoitetusta takauslainavälineestä. Se voisi helpottaa rahoituksen saamista juuri tällaisiin energiatehokkuusinvestointeihin, Vehmanen kertoi.

Toinen samaan aihepiiriin liittyvä tukimuoto on takauslaina asunto-osakeyhtiöiden perusparantamiseen. Se on ollut käytössä ARAn kautta ja tarkoitettu muillekin kuin ara-taloyhtiöille. Budjettiriihessä tehtiin Vehmasen mukaan linjaus, että tätä lainsäädäntöä uudistetaan. Asunto-osakeyhtiöiden takauslainan ongelmana on tiettävästi ollut se, että lainoitusta on käytetty hyvin vähän, eikä se ole kohdentunut oikein.

– Käsittääkseni ne taloyhtiöt, jotka lainaa saisivat, saavat rahoitusta muutenkin ja sitten ne, jotka tarvitsisivat, eivät täytä ehtoja. Nyt tätä yritetään hallituskauden aikana kehittää, Vehmanen totesi.

– Takausinstrumentti on tärkeä väline etenkin, jos sitä pystyisi vielä kehittämään ja viemään käytännössä eteenpäin. Takauksen merkitys ja vaikutus voi olla pienestä kiinni etenkin niissä yhtiöissä, jotka ovat vaa´ankieliasemassa korjaamisensa rahoittamisen suhteen – eli ajautuuko taloyhtiö korjaamisen suhteen negatiiviseen vai positiiviseen luisuun, Ahonen pohti.

Rakennusten energiankulutusta kuvaava taulukko osoittaa selkeästi, että 50-70 -lukulaisissa taloissa on erittäin suuri energiatehokkuuden parantamisen potentiaali.

Energiatehokkaasta korjaamisesta suuri hyöty

Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen markkinat Suomessa -tutkimuksen mukaan taloyhtiöiden korjaustarve on laskennallisesti 5,6 miljoonaa neliömetriä. Siitä toteutui viime vuonna vain 3,1 miljoonaa neliömetriä eli vain noin puolet tarpeesta. Lisäksi korjaustarpeeseen tulee joka vuosi kasvua.

– Energiatehokkuuden parantaminen, energiankulutuksen pienentäminen ja päästöjen vähentäminen – näissä asioissa on selkeä peruste sille, miksi korjausrakentamista pitäisi tukea. Myös se on tärkeää, että tehdään laadukkaita ja kestäviä korjauksia, että rakennukset kestävät tulevaisuudenkin ilmastossa kasvavissa saderasituksissa, Hyyrynen korosti.

– Toki korjaushankkeissa pystytään samalla parantamaan asumisviihtyisyyttä ja lähiöiden arkkitehtuuria – silläkin on suurta painoarvoa asukkaille, Hyyrynen jatkoi.

Stina Hyyrynen ja Petri Ahonen esittelivät ympäristöministeriössä Julkisivuyhdistyksen kannanoton sisältöä ja perusteita.

Emma-Stina Vehmasen mukaan tilanne on hyvin tiedossa ympäristöministeriössä ja Julkisivuyhdistyksenkin esittämät toimet hyvin ajankohtaisia, aiheellisia ja olleet esillä erilaisissa työryhmissä ja virkamiespalavereissa.

– Me yritämme löytää uusia rahoitustapoja. Se on tosi tärkeää, koska EU-tasolta tulee niin paljon velvoitteita, joihin pitää löytää rahoituskeinoja, millä velvoitteisiin pystytään vastaamaan, Vehmanen vielä totesi viitaten mm. EU:ssä esillä olleeseen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD), josta Euroopan parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun.

Korjausrakentamisen edistäminen ja sen tulokset vaikuttavat Ahosen mukaan erittäin laajalle: – Se on pitkä arvoketju – asunto-osakeyhtiöt, suunnittelijat, urakoitsijat, rakennusmateriaalien toimittajat jne – jotka kaikki hyötyvät siitä, että taloyhtiöt lähtevät korjaamaan. Nyt on ilmassa edelleen sellaista kitkaa siinä, uskalletaanko vai eikö uskalleta ja onko rahaa vai ei tehdä korjauksia.

– Toivomme, että suhdanne kääntyisi paremmaksi. Nyt kun esimerkiksi korot näyttäisivät olevan laskussa, niin todella toivotaan, että ihmisten ja taloyhtiöiden rohkeus tehdä esimerkiksi remonttipäätöksiä kasvaisi. Suunta ei oikein käänny ennen kuin ihmisten luottamus parantuu. Jotakin meidän on joka tapauksessa kehitettävä, koska peruskorjausiässä olevia taloyhtiöitä on tosissaan niin valtava määrä, Vehmanen vielä totesi.

Teksti ja kuvat: Riina Takala-Karppanen

Lue yhdistyksen julkaisema kannanotto tästä:

 

Liity jäseneksi

Liity jäseneksi