Julkisivuyhdistys kommentoi eristerappausjärjestelmien ongelmiin liittyvää keskustelua

Eristerappausjärjestelmien ongelmia on nostettu näyttävästi esiin viime päivinä. Asia on ajankohtainen, sillä ensimmäiset betonielementtijulkisivujen korjaamisessa käytetyt eristerappausratkaisut alkavat lähestyä 30 vuotta. Ohutrappaus-eristejärjestelmien arvioitu käyttöikä on noin 25 vuotta ja paksurappaus-eristejärjestelmien noin 30 vuotta rannikko-olosuhteissa. Käyttöiän saavuttaminen edellyttää julkisivujen aktiivista huoltoa, joka tarkoittaa mm. suojaavien pinnoitteiden uusintakäsittelyä noin 10-15 vuoden välein sekä kaikkien liitosten ja tiivistysten kunnosta huolehtimista. Jotta järjestelmissä havaittuihin ongelmiin voitaisiin reagoida ajoissa, Julkisivuyhdistyksellä on käynnissä Eristerappausrakenteiden vauriomekanismit ja kuntotutkimusmenetelmät (ErVaKu)-hanke, jossa pyritään selvittämään sekä havaittuja ongelmia että miten niitä voidaan tutkia systemaattisesti kuntotutkimuksilla. Lisäksi hankkeen ohessa YAMK-lopputyönä selvitellään myös soveltuvia korjausmenetelmiä. Hankkeen lopputuotoksena syntyvää diplomityötä työstää tekn. kand. Antti-Matti Lemberg monipuolisesti alalla toimivista yrityksistä koostuvan ohjausryhmän valvonnassa.

Hanke on loppusuoralla, sillä valmista pitäisi tulla tammikuussa, jonka jälkeen tavoitteena on julkaista ohjeistus eristerappausten kuntotutkimusten tekemiseen. Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että ongelmia järjestelmissä on ja niitä tulee jatkossa esiin lisää, sillä sekä eristerapattujen kohteiden keski-ikä että määrä kasvaa jatkuvasti. Suurimmat vaurioiden aiheuttajat ovat tutkimuksen tämän hetkisten tietojen perusteella virheet työn suorituksessa ja huonosti toimivissa detaljeissa. Haaste eristerapatuissa julkisivuissa onkin ollut heikko vikasietoisuus, jolloin työn suorituksessa tehdyt virheet aiheuttavat mm. rappauksen halkeilua.  Halkeamien tai huonosti tehtyjen tiivistysten kautta rappaukseen voi tunkeutua suuri määrä kosteutta, jonka kuivuminen on hidasta, ja tämä johtaa mm. pakkasenkestävyysongelmiin. Valtaosa raportoiduista ongelmista on ohutrappaus-eristejärjestelmiin liittyviä. Paksurappaus-eristejärjestelmissä kohdattuja ongelmia on tutkimukseen saadussa taustamateriaalissa hyvin vähän.

Suomessa on käytetty paksurappaus-eristejärjestelmiä 1980-luvulta ja ohutrappaus-eristejärjestelmiä 1980- ja 90-lukujen taitteesta. Erityisesti 2000-luvulla eristerappaukset ovat kasvattaneet suosiotaan uudisrakentamisessa, sillä esim. kaavoitus on ohjannut niiden käyttöön julkisivurakentamisessa tavoiteltaessa laajoja yhtenäisiä pintoja ilman ”elementtimäisiä” saumoja. Suomessa käytettävät eristerappausjärjestelmät testataan by 57 Eriste- ja levyrappausjärjestelmät –julkaisun mukaisesti huomattavasti muuta Eurooppaa rankemmilla säärasitustestauksilla, joita on toteutettu mm. Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) 2000-luvun alkupuolelta. TTY:n testausten tuloksista on myös tekeillä diplomityö, jonka alustavien tulosten perusteella suurimmat ongelmat ovat niissäkin liittyneet työvirheisiin, heikosti toimiviin detaljeihin sekä järjestelmien iskunkestävyyteen. Kokemusten perusteella järjestelmät ovat myös kehittyneet aikojen saatossa huomattavasti, osin juuri kyseisissä testauksissa havaittujen ongelmien ansiosta.

Helsingin Sanomien artikkelissa ”Uusi ilmiö piinaa rakennuksia Suomessa: Kerrostalojen seinät kasvavat levää” esiin nostettu levänkasvu rappauksen pinnalla ei ole otsikon mukaisesti mikään uusi ongelma julkisivuissa vaan leväkasvustoa löytyy niin betoni-, tiili- kuin puujulkisivuistakin korkeasti kosteusrasitetuilta alueilta. Kyse ei ole vaarallisesta viasta, joskin se voi viestiä suuresta kosteusrasituksesta joko pinnalla vedenohjauksen puutteiden vuoksi tai rappauksen taustalla. Ongelma on hyvin tuttu eristerappausjärjestelmille Keski-Euroopassa ja tulee ilmastonmuutoksen myötä olemaan yhä kasvava visuaalinen haitta myös Suomessa. Ongelman välttämiseen löytyy valmistajien ohjeita ja lähinnä kyse on julkisivupinnan järjestelmällisestä huoltamisesta.

Toisessa Helsingin Sanomien artikkelissa ”Tältä näyttää uuden kerrostalon seinä – Isä ja poika havaitsivat ”hurjia” reikiä ja lohkeamia espoolaisella työmaalla” sekoitetaan rappauselementin pintaan eristeen UV-suojaksi jo tehtaalla lisätty verkotuslaastikerros varsinaiseen rappaukseen. Kyseisen laastikerroksen ei ole tarkoitus suojata eristekerrosta erityisesti sateelta ja se päästääkin kosteutta sekä sisään että ulos siihen asti, kunnes varsinainen rappaustyö tehdään työmaalla. Valmiissa ohutrappaus-eristejärjestelmissä pinnoite muodostaa sadevesitiiviin kerroksen. Luonnollisesti suuret vauriot ja aukot laastissa vaikuttavat eristeen pintaa heikentävästi ja voivat siten vaikuttaa aikanaan sen tartuntaan varsinaiseen rappauskerrokseen. Myös by 57 ohjeistuksen mukaan käsittelyssä, kuljetuksessa tai asennuksessa vaurioituneet lämmöneristeet tulee poistaa ja tilalle tulee asentaa uudet.

Kuten mainittua, eristerappausrakentamisessa iso osa ongelmista johtuu mm. epäonnistumisista liittyvien rakenteiden tiivistämisessä sekä työ- ja suunnitteluvirheistä. Ongelmia niiden vuoksi on ja tulee olemaan jatkossakin, sillä järjestelmien kehitystyö näkyy parhaiten vasta tämän vuosikymmenen aikana tehdyissä järjestelmissä. Järjestelmät on kuitenkin todettu myös hyväksi tavaksi tehdä peittäviä korjauksia olemassa oleville julkisivuille tarjoten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi hyvin moninaiset väri- ja pintaratkaisumahdollisuudet ja ovat siten tuoneet uusia vaihtoehtoja piristää visuaalisesti vanhaa harmaata julkisivua. Paras tapa kohdata ongelmat on ottaa selvää, mitä ne ovat olleet, mikä niitä aiheuttaa ja miten ne voidaan todeta taloyhtiön perushuoltotoimenpiteisiin kuuluvissa kuntotutkimuksissa. Sitä työtä tehdään juuri JSY:n vetämässä hankkeessa, johon otetaan edelleen hyvin mieluusti vastaan kokemuksia ja varsinkin tehtyjä kuntotutkimuksia.

Toni Pakkala, Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
TkT Jukka Lahdensivu, Tampereen teknillinen yliopisto, Ramboll Finland Oy
Antti-Matti Lemberg, diplomityöntekijä ErVaKu-hankkeessa, Tampereen teknillinen yliopisto