Peruskorjaushankkeiden tukeminen täsmälääke uhkaavaan talousahdinkoon

Julkisivuyhdistys järjestää kahden vuoden välein asunto-osakeyhtiöille suunnatun Julkisivuremontti-kilpailun, jonka tarkoituksena on esimerkien avulla tukea korjausta suunnittelevia yhtiöitä toteuttamaan hankkeitaan. Vuonna 2013 kilpailun voitti forssalainen asunto-osakeyhtiö Forssan Rytynpyöli, jonka tekemä julkisivukorjaus kasvatti merkittävästi taloyhtiön vetovoimaisuutta ja kiinteistön arvoa.

 

Lehdistötiedote 4.5.2020

Julkisivuyhdistys r.y. on huolissaan siitä, että taloyhtiöt eivät uskalla ottaa tai pahimmillaan saa lainaa välttämättömiin korjauksiin koronakriisin aikana. Tästä syystä Julkisivuyhdistyksen mielestä on välttämätöntä, että valtio tukee korjausrakentamista ja myöntää esimerkiksi avustusta korjauksiin ja lisä- ja täydennysrakentamiseen tai halpakorkoista lainaa.

Rakennetun omaisuuden tila 2019 -raportin mukaan rakennettu ympäristö kokonaisuudessaan kattaa kansallisvarallisuudestamme 83 %, bruttokansantuotteestamme 15 % ja työllistää viidesosan työikäisistä suomalaisista.Samaisen raportin arvion mukaan jokainen rakennettuun ympäristöön satsattu euro tuottaa itsensä kaksinkertaisena takaisin.

Pelkästään olemassa oleviin rakennuksiin on sidottu 45 % kansallisvarallisuudestamme, noin 500 miljardia €, mistä asuinkerrostalojen osuus on lähes kolmannes. Onkin luonnollista, että rakennusalan tila on hyvin voimakkaasti kytköksissä koko maamme talouden tilaan. Usein on kuultu mainittavan, että niin taantumaan kuin nousukauteenkin käännyttäessä rakennusalan tilanne näyttää ensimmäisenä suuntaa.

Ennusteiden mukaan käynnissä oleva koronakriisi tulee väistämättä johtamaan merkittävään laskusuhdanteeseen, josta selvitäkseen valtio joutuu tukemaan yrittäjiä ja teollisuutta. Erittäin suurena työllistäjänä rakennusala on suurten tukitoimien tarpeessa. Kriisi ei kuitenkaan uhkaa pelkästään työpaikkoja, vaan myös ihmisten asuinympäristöä ja nimenomaan olemassa olevaa rakennuskantaa.

Vastaava tilanne on kuntien palvelurakennuksissa: kouluissa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa. Esimerkiksi julkisivuja korjattiin 2018 vuonna vain jonkin verran yli puolet laskennallisesta tarpeesta Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivumarkkinat-tutkimuksen mukaan.

Lama on aiemminkin toiminut korjausrakentamisen moottorina, kun uudishankkeiden toteutuksen riskit ovat kasvaneet liian suuriksi. Olemassa olevasta rakennuskannasta on kannustettu pitämään huolta erilaisten avustusten avulla, jotta rakennukset saadaan pidettyä turvallisina ja toimivina. Samalla on autettu niin epävarmuudessa eläviä taloyhtiöitä ja kiinteistönomistajia kuin edistetty työllisyyttäkin.

Koronakriisin aikaan onkin jälleen riskinä, että taloyhtiöt eivät uskalla ottaa tai pahimmillaan saa lainaa välttämättömiinkään korjauksiin, jos siihen ei saada avuksi valtiolta tukijärjestelyjä, kuten suoraa avustusta korjauksiin ja lisä- ja täydennysrakentamiseen tai halpakorkoista lainaa. Korjausrakentamista tukemalla voidaan lyhentää jo muutenkin liian suureksi kasvanutta korjausvelkaa, parantaa lähiöiden arkkitehtuuria sekä viihtyisyyttä ja varmistaa, että korjaukset tehdään laadukkaasti ja siten kestämään tulevaisuuden kasvava kosteusrasitus.

Samalla välillisesti parannetaan asukkaiden hyvinvointia, työllistetään kotimaisia pienyrityksiä sekä teollisuutta ja yksityisten sekä yritysten veronmaksukyvyn avulla mahdollistetaan edelleen palvelurakenteiden ylläpitäminen. Jokainen korjausrakentamiseen satsattu euro on nyt sijoitus parhaimmillaan.

Toni Pakkala, TkT

Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

Petri Ahonen, toimitusjohtaja

Julkisivuyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja