Rakennettu omaisuutemme kaipaa kestävää huolenpitoa

Sanapari ”kestävä rakentaminen” yhdistetään helposti uudisrakentamiseen ja se nähdään nimenomaan uudisrakennuksen elinkaariajattelun kautta mahdollisuutena. Pohja sille on luonnollinen, sillä rakennusteollisuus on yksi suurimmista päästöjen tuottajista. Samasta syystä sillä on mahdollisuus olla myös suuri päästöjen alentaja, eräänlainen yltäkylläisen pöydän äärestä Suurin pudottaja -kilpailun voittoon tähtääjä ja siten inspiraatio muille teollisuuden aloille.

Mutta kuten ROTI 2019 kertoo, rakennuksiin on sitoutunut 45 % kansallisvarallisuudestamme. Tämä jo olemassa oleva rakennuskanta uusiutuu laskelmien mukaan noin 1 %:n vuodessa. Tilastokeskuksen tilastojen perusteella esimerkiksi kolmasosa asuinrakennusten kerrosalasta on kerrostaloja, joita Suomessa on runsaat 60 000. Koko rakennuskannasta lähes 70 % on rakennettu ennen vuotta 1990.

Tästä vanhenevasta ja raihnaisesta rakennuskannasta puhutaan yleensä lähinnä korjausvelkana. Sitä se onkin, sillä aivan liian useassa tapauksessa huoltoa on laiminlyöty. Korjausliikkeitä tehdään, kun ollaan jo ojassa ja sekin tehdään huolimattomasti. Korjausvelka on hyvä sana herättelemään varsinkin silloin, kun puhutaan sen suuruudesta. Se hätkähdyttää ja saattaa jopa aiheuttaa toivottomuutta. Pitäisikö silti alkaa puhua korjattavan rakennuskantamme kohdalla kestävästä korjaamisesta tai kestävästä kunnossapidosta?

Kaikki kestävä rakentaminen pitää sisällään samat tärkeät ajatukset: tehdään laadukasta ja pitkäikäistä. Parhaimmillaan tuotteille tai rakenteille on jo pohdittu uudis- tai uusiokäyttömahdollisuudet. Kestävän rakentamisen tavoitteena on vähentää päästöjä, jotta ilmastonmuutos hidastuisi.

Ilmasto kuitenkin muuttuu, ja vaikka muutos hidastuisikin, tuo se tuo omat lisähaasteensa niin uusille kuin vanhoillekin rakennuksille. Talvella ja loppusyksystä, eli niinä vuodenaikoina joina kuivumisolosuhteet ovat heikoimmillaan, sade tulee ympäri Suomea yhä enemmän vetenä lumen sijaan. Vesi taas on mukana lähes kaikissa turmeltumis- ja vaurioitumismekanismeissa, joita säälle alttiit rakenteemme kohtaavat. Laadun ja pitkäikäisen rinnalle kaivataan entistä enemmän varmuutta vikasietoisten materiaalien ja rakenneratkaisujen kautta.

Vuosikymmenien muutoksia nähneitä rakennuksiamme voidaan huoltaa hyvällä ja suunnitelmallisella kiinteistönpidolla. Laadukkaalla kuntotutkimuksella saadaan selville, milloin korjaus- ja huoltotoimenpiteille on tarvetta. Kuntotutkimus on edelleen liian usein säästökohde. Siitä säästettäessä ei ymmärretä, että kunnollisesta tutkimuksesta maksetaan yleensä prosentteja varsinaisen korjauksen hinnasta. Säästöt puolestaan voivat olla huomattavat.

Huomasin ilokseni ROTI 2019 Koulutus ja kehitys -paneelissa, että väitöskirja-aiheeni huoli olemassa olevasta rakennuskannasta ja sen ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä siitä, otetaanko niitä koulutuksessa huomioon riittävästi, oli yksi keskusteluissa voimakkaasti esiin nostetuista asioista. Iloa latisti lopputulema: näitä ei oteta huomioon tarpeeksi.

Kestävää rakentamista ja kestävää kunnossapitoa ei voida toteuttaa ilman laadukasta koulutusta ja tutkimusta. Korjausvelkamme on liian suuri, jotta materiaaleja ja uusia rakenneratkaisuja kannattaisi kokeilla suoraan käytännössä. Sama leikkurinhaltija vaikuttaa kuitenkin osaltaan määräyksillä nopeisiin riskiratkaisuihin samalla, kun se napsii rahoitusta pois tutkimukselta. Samaan aikaan muualla Euroopassa tutkimus- ja kehitysrahoitusta kasvatetaan yhtä jyrkällä nousevalla käyrällä, jotta pohja laadukkaalle ja kestävälle rakentamiselle taattaisiin.

Onneksi Suomessa on kuitenkin järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka on perustettu nimenomaan alan toimijoiden yhteisestä vastuuntunnosta rakentamisen laadun puolesta. Tällöin verisetkin kilpailijat istuvat samaan pöytään ja keskittyvät hetkeksi yhteiseen tavoitteeseen. Sama yhteisen tavoitteen tunne tuli ROTIn paneelissa istuessa. Vain siten tästä meitä kaikkia koskevasta, yhteisestä rakennetusta omaisuudesta, pystytään pitämään huolta. Kestävästi ja laadukkaasti.

Toni Pakkala
ROTI 2019 Koulutus ja kehitys –paneelin jäsen
Julkisivuyhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja
Tampereen yliopisto, tohtorikoulutettava
Renovatek Oy, korjausrakentamisen erityisasiantuntija

Näkökulma on julkaistu alun perin 17.5.2019
ROTI:n blogi-sivustolla:https://www.ril.fi/fi/alan-kehitys-2/roti-2019/blogi.html

Julkisivuyhdistyksellä oli edustajia kaikkiaan kolmessa ROTI 2019 –paneelissa:
Rakennukset: Petri Annila
Koulutus ja kehitys: Toni Pakkala ja Jukka Lahdensivu
Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide –paneelissa: Tomi Hautakangas