Ajankohtaista

Tällä vuosituhannella uusittujen parvekekaiteiden alareunoista löytyi pitkälle edenneitä vaurioita jo kymmenen vuotta asennuksen jälkeen. Alaprofiiliin kertynyt kosteus on sälöyttänyt kevytrakenteisen kaidelevyn (oikealla). Kuvat: Inari Weijo.

Levyverhoiltujen parvekekaiteiden riskeihin halutaan puuttua – Julkisivuyhdistys julkaisi väliaikaisen ohjeistuksen

3.12.2025

Julkisivuyhdistys on julkaissut levyrakenteisten parvekekaiteiden tarkastukseen ja suunnitteluun väliaikaiset ohjeet, joissa suositellaan, ettei kuitusementtilevyä toistaiseksi käytetä ensisijaisena putoamissuojana. Yhdistys kiirehtii viranomaisohjeita ja kuormitusstandardeja.

Viimeaikaiset parvekeonnettomuudet ovat nostaneet jälleen esiin kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuuden. Onnettomuustutkintakeskus suositti jo Lahdessa 2016 tapahtuneen parveketurman jälkeen, että läpinäkymättömiltä kaiderakenteilta tulee vaatia samaa lujuutta ja iskunkestävyyttä kuin lasirakenteilta. Kaiteiden pitää kestää ihmisen kaatuminen.

Onnettomuuksia tapahtuu, mutta viralliset ohjeet puuttuvat yhä. Julkisivuyhdistyksen tekninen toimikunta on selvittänyt asian nykytilaa opinnäytetöin ja julkaissut väliaikaisen ohjeistuksen siitä, miten levyrakenteisia kaiteita olisi suositeltavaa suunnitella ja tarkastaa virallisten ohjeiden puuttuessa.

Tiivis ja lyhyt ohje antaa tukea suunnitteluratkaisujen valintaan ja kaiteiden tarkastamiseen. Ohjeissa esimerkiksi suositellaan, ettei kuitusementtilevy toimisi ensisijaisena putoamissuojana. Jos levyä kuitenkin käytetään tähän, sen kestävyys tulisi osoittaa soveltuvin testein ja laskelmin.

Kolmannen osapuolen tarkastusta suositellaan aina, koska tarkat suunnitteluohjeet ja määräykset puuttuvat. Tarvittaessa JSY päivittää ohjettaan, kun tietoa saadaan lisää.

Esimerkki siitä, kuinka kuitusementtilevy toimii parvekekaiteessa suurelta osin ainoana putoamissuojana. Kuva: Teemu Lensu.

Vauriot jäävät usein piiloon

Lasirakenteisiin keskittyneessä opinnäytetyössä havaittiin, että vain puolet tarkastelluista lasikaiteista täytti niille asetetut tekniset vaatimukset. Levyrakenteita käsitelleessä työssä todettiin, ettei tyypillinen parvekkeissa käytetty kuitusementtilevy kestä kaatumisesta aiheutuvaa iskua normaalilla 600 millimetrin rankajaolla.

Asiantuntijat ovat havainneet, että jopa 2000-luvulla uusituista levyrakenteisista kaiteista löytyy parvekkeen turvallisuutta heikentäviä kiinnityspuutteita sekä vaurioita. Kaide saattaa näyttää ehjältä, ja vauriot erottuvat vasta lähemmässä tarkastelussa.

”Pahimmassa tapauksessa puutteet tulevat esiin vasta onnettomuudessa. Kevytrakenteisten parvekekaiteiden tarkastusta ei ole kuvailtu missään kansallisessa kuntotutkimus­ohjeessa, minkä vuoksi kaiteet saattavat jäädä tarkastamatta, kun parvekkeiden betonirakenteita tutkitaan. Tähän haluamme muutoksen. Kaide on ihan yhtä tärkeä rakennusosa kuin laatta tai pieliseinä”, sanoo Julkisivuyhdistyksen teknisen toimikunnan vetäjä Inari Weijo.

Otkes suositteli jo 2017, että samalla kun määräyksiä tiukennetaan, suunnitelmiin kuuluva tieto käyttöiästä sekä tarkastus- ja huoltotarpeesta viedään rakennuksen huolto-ohjeeseen.

Vaurioita korkealla sijaitsevan parvekkeen kaideverhoilussa. Kuva: Inari Weijo.

Ala kaipaa standardeja

Lasirakenteisten kaiteiden turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, ja laskelmia, ohjeita ja kolmannen osapuolen tarkistuksia on jo kehitetty. Julkisivuyhdistys ehdottaa, että viimein myös levyrakenteita koskevia standardeja tarkennetaan kuormitustapausten osalta ja laaditaan selkeät ohjeet siitä, kuinka kaide suunnitellaan niin, että levy estää putoamisen.

Todellista käyttöä kuvaavien kuormitustapausten lisäksi levyvalmistajilta tulee edellyttää heiluri- ja säänkestävyyskokeita, joiden perusteella levyt voidaan osoittaa kestäviksi ja pitkäikäisiksi putoamissuojiksi. Suunnitteluun tulee sisällyttää ohjeet kaiteeseen valittavista kannatus-, liitos- ja jäykistysratkaisuista sekä yhteensopivista materiaaleista.

Kaiteiden säännöllinen tarkastus pitää sisällyttää osaksi parvekkeiden kuntotutkimusta. Kehitystyöhön tarvitaan mukaan viranomaiset, suunnittelijat, valmistajat ja rakentajat. Ohjeistusta kaipaavat myös kuntotutkijat, isännöitsijät, huoltoyhtiöt ja taloyhtiöt.

Tarkkaa tilastoa ei ole, mutta kuitusementtilevyjä on käytetty parvekkeissa varsinkin 1960–1990-luvuilla. Suomesta löytyy Foreconin arvion mukaan yhä kymmeniä tuhansia tällaisia parvekkeita.

”On valtavasti muunkinlaisia parvekekaiteita, jopa suhteellisen uusia, eikä niiden kunnosta ja turvallisuudesta ei ole mitään tietoa. Julkisuuteen päätyneiden onnettomuuksien sekä käyttökieltoon johtaneiden selvitysten perusteella vaara on todellinen ja vaatii asian ottamista vakavasti”, Weijo sanoo.

Lisätietoja: Inari Weijo, Julkisivuyhdistyksen teknisen toimikunnan vetäjä, Competence Lead, Transformation Ramboll Finland Oy inari.weijo@ramboll.fi

Lisää aiheesta löydät myös JUKO-ohjeistokansioista.

Ladattavat materiaalit

• Ohjeistus ja tarkastuslista levyverhoilluista parvekekaiteista (pdf)
• Tiedote aiheesta (pdf)
• Parvekekuva 1: 2000-luvulla uusittuja levyverhoiltuja parvekekaiteita (jpg)
• Parvekekuva 2: kosteusvaurioita alaprofiilissa (jpg)
• Parvekekuva 3: vaurioita korkealla sijaitsevan parvekkeen kaideverhoilussa (jpg)
• Parvekekuva 4: kuitusementtilevy kaiteen ainoana putoamissuojana (png)

Kuvat 1–3: Inari Weijo, kuva 4: Teemu Lensu.