Ilmastonmuutos ruokkii julkisivukasvustoja, mutta yleisin haitta on esteettinen

28.8.2026

Tuoreen diplomityön perusteella julkisivukasvustot hyötyvät sateisista ja lauhoista talvista, mutta viistosateilla ei näytä olevan suoraa yhteyttä niiden esiintymiseen. Huojentava tieto on se, että kasvustojen haitta on yleensä esteettinen.

Tampereen yliopistossa on valmistunut ensimmäinen Julkisivuyhdistyksen koordinoima opinnäytetyö, joka koskee julkisivujen pinnoilla esiintyviä biologisia kasvustoja. Mikael Nieminen on yhdistänyt diplomityössään mittavan kansainvälisen tutkimusaineiston Helsingissä ja Tampereella tehtyihin kohdekartoituksiin. Ohjaajina toimivat JSY:n asiantuntijaryhmä sekä yliopistonlehtori Toni Pakkala.

Tärkeä havainto on se, että julkisivukasvustot eivät itsessään aiheuta merkittävästi julkisivujen käyttöikään vaikuttavia vaurioita, vaan kertovat kosteista ja kasvustolle suotuisista olosuhteista.

”Euroopassa yleisimpiä julkisivukasvustoja ovat viherlevät, joiden vaikutus on arvioitu lähinnä esteettiseksi. Pääkuva on silloin se, ettei kasvustoilla ole merkittävää vaikutusta julkisivujen käyttöikään”, sanoo Nieminen.

Teoriassa kasvustot kyllä voivat vaikuttaa seinän mikrorakenteeseen. Kun levän, sienen, tai muun mikrobin solu tunkeutuu kasvaessaan huokoisten materiaalien väliin, jo sen kosteuspitoisuuden vaihtelu aiheuttaa solun tilavuuden vaihtelua.

”Tarpeeksi pitkien syklien toistuessa pinnan rakeiden tartunta toisiinsa voi heikentyä. Puhutaan kuitenkin mikroskooppisen pienistä vaikutuksista. Irtoavat rakeet eivät ole suuria.”

Lajeja on turha yrittää tunnistaa

Mekaanisten vaurioiden lisäksi on tunnistettu, että esimerkiksi jäkälien tuottamat hapot voivat syövyttää pintaa ja heikentää orgaanisten maalien ominaisuuksia. Happoja tuottavat kasvustot eivät ole yleisimpiä, mutta eivät aivan harvinaisiakaan.

Pitäisikö ne siis tunnistaa seinältä? Niemisen mukaan lajeja on vähintään kymmeniä tuhansia ja mikrobit ovat hyvin pieniä. Erottelu tulisi liian kalliiksi.

”Se vaatisi hyvin erikoistuneen asiantuntijan ja usein myös laboratoriovarmistuksen. Samalla seinällä voi lisäksi esiintyä useita eri lajeja, ja tutkimuksen tulos olisi joka tapauksessa pistemäinen. Kattavaa tunnistamista ei pysty tekemään pelkällä silmällä.”

Vaikka kasvustot ovat indikaattori kosteudesta, ei kosteuden nousu lisää automaattisesti kasvustojen määrää. Tutkimuksessa sovellettiin ensimmäistä kertaa viistosateen seinäindeksiä, mikä tarjosi pienoisen yllätyksen. Sateen määrä korreloi huonosti kasvustojen määrään.

”Seinäindeksi ei osoittautunut kovin toimivaksi tavaksi arvioida kasvustojen todennäköisyyttä. Näiden tulosten perusteella seinällä saattoi esiintyä paljon tai vähän kasvustoja riippumatta siitä, millainen seinäindeksiarvo julkisivulle laskettiin.”

Viistosadetta osuu eniten eteläsivuille, jotka kuivuvat suhteellisen nopeasti. Ne ovat myös altteimpia kasvustoja rajoittavalle UV-säteilylle.

Helsingissä yleisempää kuin Tampereella

Kasvustot eivät välttämättä vaadi suurta kosteusrasitusta, vaan jopa ilmankosteus saattaa riittää. Hidas kuivuminen ja vähäinen UV-säteily suosivat kasvustoja. Tähän viittaa myös se, että niitä esiintyy usein suojaisissa ja lämmittämättömissä rakenteissa, kuten parvekepielissä ja kaiteissa.

Euroopassa meren läheisyyden on havaittu vaikuttavan erityisesti punaisen Trentepohlia-viherlevän esiintyvyyteen. Tutkimuksessa tarkastelluilla julkisivuilla kasvustojen peittävyys oli Helsingissä keskimäärin 50 prosenttia, Tampereella 36 prosenttia.

Helsingin Vuosaaressa tutkittiin 80 julkisivua ja Tampereella Hervannassa, Kaukajärvellä ja Kalevassa yhteensä 107 julkisivua. Rannikolla kasvua suosii todennäköisesti meren lämpö ja kosteus. Ilmaston lämmetessä meri pysyy yhä useammin koko talven sulana, ja suotuisat olosuhteet leviävät entistä pohjoisemmaksi.

Ilmiö on ikävä, mutta onneksi luultua vaarattomampi. Varsinkaan yleisen viherlevän poistaminen ei ole kiireellistä.

”Esteettinen haittakin on ihan oikea haitta, eikä kasvuston poistaminen siksi ole turhaa. Kertapesu ei kuitenkaan tarjoa ikuista suojaa. Kasvustot leviävät ilman välityksellä, mutta niiden uusiutumista voi vähentää käsittelemällä pinta kasvuston torjuntaan tarkoitetuilla tuotteilla.”

Mikael Nieminen: Julkisivupintojen biologiset kasvustot ja niiden esiintyminen Suomessa (2026)