Onnea ja pitkää ikää 30-vuotiaalle, toivottivat vieraat sekä jäsenet. Kuva: Tero Pajukallio.

JSY juhli ja jakoi kunniaa – julkisivuteoista palkinnot kolmelle uudistajalle

Jukka Lahdensivu, Keijo Neffling ja Toni Pakkala saivat yhdistyksen kunniamaininnat

Julkisivuyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa sukellettiin syvälle historiaan ja kurkotettiin kohti päästötöntä rakentamista. Seminaarissa sekä gaalaillan juhlapuheissa uskottiin, että yhdistyksellä on paikkansa vielä seuraavan 30 vuoden päästäkin. Samalla palkittiin kolme alan uudistajaa julkisivuteoista sekä kolme ansioitunutta yhdistysaktiivia pitkäaikaisesta työstään.

Julkisivuteko 2025-palkinnot myönnettiin K2S Arkkitehdit Oy:lle, Tampereen yliopiston rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmälle sekä Julkisivukonsultointi JK Oy:lle. Palkitut edustavat arkkitehtuurin laatua ja materiaalin käyttöä, kestävän rakentamisen ja korjaamisen tutkimusta sekä asukaslähtöistä korjausrakentamista.

Palkinto jaettiin jo seitsemännen kerrran. Sen tavoitteena on tuoda esiin toimijoita, jotka edistävät rakennetun ympäristön laatua ja kestävyyttä sekä ymmärrystä julkisivujen merkityksestä elinympäristöllemme. Sarjoja oli kolme: arkkitehtuuri, tekniikka ja tutkimus sekä korjausrakentaminen.

Tuomaristo arvosti arkkitehtuurivoittajaa K2S Arkkitehdit Oy:tä innovatiivisesta lähestymistavasta ja eri materiaalien ominaisuuksien hyödyntämisestä julkisivuissa. Toimiston tunnettuja töitä ovat esimerkiksi Kampin hiljentymiskappeli Helsingin keskustassa ja Ylivieskan kirkko.

Tekniikka ja tutkimus -sarjan voitti Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnasta. Ryhmän kohteet ovat laajentuneet korjaustoiminnasta rakenteiden koko elinkaaren tutkimukseen. Työ on edistänyt rakentamis- ja korjaustapoja, joilla saadaan pitkäikäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä tuloksia.

Korjausrakentamisen sarjan voiton vei Julkisivukonsultointi JK Oy. Yritys on luonut taloyhtiöille asukkaat huomioon ottavaa korjausprosessia kuntotutkimuksista korjaussuunnitteluun ja töiden valvontaan. Yritys on tuottanut myös verkko-opassarjan julkisivuremonttihankkeen toteuttamiseksi.

Julkisivuteko 2025 -palkinnon vastaanottivat Kimmo Lintula ja Mikko Summanen (KS2 Arkkitehdit ), Niko Lindman (Tampereen yliopisto) sekä Tuomo Nieminen (Julkisivukonsultointi JK). Kuva: Tero Pajukallio.

Kunniamaininnat konkareille

Palkitut olivat otettuja saamastaan huomiosta, sillä julkisivuihin liittyviä tunnustuksia jaetaan harvoin. KS2 Arkkitehtejä edustanut Mikko Summanen kertoi kiitospuheessaan, että pyrkimyksenä on aina estetiikan ja tarkoituksenmukaisuuden yhdistäminen. Esimerkiksi Kampin kappelin ulospäin kaartuvassa julkisivussa limittäin liimatut kuusilaudat toimivat alapuolisille laudoilla ”miniräystäinä.”

Keijo Neffling: kunniamaininta, kukat ja kultainen pinssi.

Muinaiset roomalaiset ja tulevat suomalaiset

Ennen iltagaalaa ohjelmassa oli juhlaseminaari, jonka avasi teknisen toimikunnan vetäjä Inari Weijo käsittelemällä kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuutta. Onnettomuustutkintakeskus suositteli jo lähes yhdeksän vuotta sitten laatimaan suunnitteluohjeet ja kuormitusstandardit, joilla levyrakenteet kestäisivät ihmisen kaatumisen. Koska turmia sattuu ja viranomaisohjeet puuttuvat yhä, on tekninen toimikunta laatinut oman suosituksen kuitusementtilevyillä pinnoitettujen parvekekaiteiden tarkastamiseen ja suunnitteluun.

Kiertotaloussiirtymässä on kyse valtavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta, mutta julkisivupuolella tapahtunut masentavan vähän, totesi julkisivujen kiertotaloudesta puhunut korjausrakentamisen professsori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta. Ihanteellisinta olisi päästä tilanteeseen, jossa osan tai materiaalin arvo kierrätyksessä nousee eikä laske. Huuhka kertoi odottavansa hetkeä, jolloin purkaminen muuttuu tuotantoprosessiksi, kun innovatiiviset teknologiat murtautuvat läpi vanhojen käytäntöjen ja ”alan tavan.”

Betonin vaiheista luennoinut Jussi Mattila aloitti vastoin yleisiä essee- ja esitelmäsuosituksia muinaisesta Roomasta. Viesti oli se, että ilman rautaa suomalainen betoni kestäisi etelän ilmastossa ihan yhtä pitkään kuin roomalaisten rakennelmat. Tuhti historiapaketti sisälsi myös vastauksia Huuhkalle: murskeeksi jauhaminen säästää luonnonkiveä, betonin ominaispäästöt ovat pieniä ja lähes nollapäästöistäkin voitaisiin tehdä, jos ”investorit” eivät valitsisi aina halvinta mahdollisinta materiaalia.

Petri Ahonen meni myöhemmin illalla juhlapuheessaan vielä pidemmälle. Tulevia sukupolvia ajatellen vastuullisinta olisi luopua hiilineutraalisuuden tavoittelusta ja tehdä julkisivuista suoraan hiilipositiivisia aurinkovoimaloita.

Mitä sinun organisaatiosi aikoo tehdä ollakseen kiertotaloudellinen, kysyi professori Satu Huuhka.

Syyskokous: uusi hallitus ja toimintasuunnitelma

Juhlapäivänä pidettiin myös ripeä syyskokous. JSY:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Stina Hyyrynen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä ja uusiksi varajäseniksi ryhmään 1 Erge Reinvald Swisspearlista ja Matti Haukijärvi Lammin Betonista.

Hallituksen esittämä toimintasuunnitelma hyväksyttiin myös muutoksitta. Tulossa on viestinnän kehittämisen vuosi, mistä vastaa uusi toiminnanjohtaja Olli-Pekka Tiainen.

Lisää juhlapäivän kuvia löydät FB-sivujemme kuvakansiosta.

Juhlaseminaarin ja -illan esitykset (pdf)

• Inari Weijo: Levyverhoiltujen parvekekaiteiden turvallisuus
• Satu Huuhka: Julkisivujen kiertotalous
• Jussi Mattila: Betoni julkisivuissa – lohkareita ja murenia vuosikymmenten varrelta
• Maritta Koivisto: Julkisivuteko 2025